Auton haku Virosta lokakuussa 2010

Johdanto

Keväällä 2010 käväsin eräänä perjantai-iltapäivänä Espoon VW-autossa katsomassa autoja ja siitä se sitten tarttui, nimittäin autokuume. Autokuume, josta ei pääse eroon kuin autoa vaihtamalla. Aluksi oli tarkoitus ostaa VW Passat CC tai VW Scirocco. Laitoin kevään kulmilla entisen Audini myyntiin, kauppa ei vain käynyt. Kesällä kävin myös huvikseni Herttoniemen Veholla katsomassa Mersuja. Koeajoin W204-mallista C-Mersua diesel koneella. Olin omistanut C-mallisen Mersun ennen Audia ja selväähän se oli vanha suola alkoi janottamaan. Kyseinen yksilö ja hyvityshinta eivät kuitenkaan minua miellyttäneet. Jatkoin auton myyntiä nettiautossa. Vihdoin lokakuussa parin hinnan alennuksen jälkeen löysin Audille hyvän kodin Espoosta.

Uuden hankinta ja vaihtoehdot

Tämän jälkeen minulla oli käytännössä neljä vaihtoehtoa.

· Auto Suomesta. Valikoima kohtuuhintaisista W204-mallisissa bensiinikäyttöisissä-Mersuissa on olematon. Vielä rajoittuneempi valikoima on, jos katsoo C200K-malleja. Muutamissa tapauksissa hinnat olivat älyttömiä. Halvimmat mallit olivat yli 30 000 euroa.

· Auto Saksasta. Nyt Syksyllä ei vain ollut työn vuoksi aikaa hakea autoa Saksasta. Joutuisin laittamaan välittäjän asialle. Välittäjä ja rahti tulisi maksamaan arviolta 1 500 euroa.

· Auto Virosta. Tämä onnistuisi päiväreissuna esim. lauantaina. Autoja näytti www.auto24.ee perusteella olevan hyvin tarjolla. Osa erittäin vähän ajettuja ja hinnatkin lähes Saksan tasoa.

· Auto Ruotsista . Ruotsissa autoja oli tarjolla, mutta vahvistunut kruunu oli nostanut hintoja Suomen näkokulmasta.

Päädyin auton hakemiseen Virosta, koska se oli niin lähellä ja voisin tehdä sen lauantaina. Virossa vaihtoehtoja minulla oli käytännössä neljä. Myös muutama muu vaihtoehto oli, mutta näissä tapauksissa auto oli diesel tai myyjä ei puhunut suomea tai englantia. Myös yhden yksityisen myymä auto oli menossa voudin vasaran alle, eikä myyjä pystynyt myymään enää autoa.

· MB C200K 2007, musta. Autossa oli AMG levikesarja ja valkoiset nahkapenkit. Auto oli myynnissä paikallisessa merkkiliikkeessä Silberautossa Tartossa ja auto on ollut koko ajan liikkeen päällikkötason kaverin käytössä. Kilometrejä tällä yksilöllä oli takanaan jo 90 tkm. Automyyjä kertoi myös autoa vähän maalatun parkkipaikkakolarin jälkeen. Auto liike ei ollut halukas keskustelemaan hinnasta, summa oli 375 000 kruunua (noin 24 000 euroa). Auto oli rahoitusyhtiön omistama ja autoa en saisi heti mukaani. Auto luvattiin kuitenkin toimittaa Tallinaan kaupan jälkeen, mikäli niin haluaisin.

· MB C200K 2007 Business, balladium hopeinen. Auto oli myynnissä Silberauton Tallinnan liikkeessä. Auto oli ollut myös uudesta lähtien liikkeen kuljetuskalustopuolen johtajan käytössä työsuhdeautona. Autolla oli ajettu 57 tkm. Auton varustelu ei ollut yhtä hyvä kuin ensimmäisen, mutta auton hinta oli paljon halvempi ja se oli vähemmän ajettu. Myöskään kilometrien paikkaansapitävyyttä ei tarvitsisi miettiä auton historian vuoksi. Liikkeen lattiahinta oli 319 000 kruunua (20 400 euroa), josta liike ei halunnut keskustella. Autoon pitäisi tehdä huolto lähiviikkojen aikana.

· MB C200K 2007 Elegance, valkoinen. Auto oli myynnissä yksityisellä henkilöllä. Auton omistaja oli myyjän anoppi ja autolla oli ajettu vain 17tkm. Kuvien perusteella auto vastasi uutta. Myyjä kertoi ainoaksi viaksi pieni naarmu vanteessa. Auto oli kuulemma perheessä ylimääräinen kun perhe oli ostanut uuden C300 4maticin kesällä. Viimeinenkin huolto oli tehty noin kuukausi sitten, kun määräaika edellisestä huollosta oli tullut täyteen. Hintapyyntö oli 380 000 kruunua (24 400 euroa). Auto siis kuulosti oikein hienolta, mutta oli selkeästi kalliimpi kuin edellinen.

· MB C200K 2007 Avantgarde, pronssinen. Auto oli todella nätti kuvissa ja sillä oli ilmoituksen mukaan ajettu 34 tkm. Auto oli ilmeisemmin tuotu Viroon Saksasta. Hintaa autolla oli myös 375 000 kruunua (24 000 euroa). Valitettavasti auto varattiin jo jonkun toisen ostajan toimesta vähän ennen kuin lähdin Viroon autohakureissulle.

Virostahan autoja kannattaa etsiä www.auto24.ee :stä . Myös useilla merkkiliikkeillä on omat hakukoneet.

Reissun etukäteisvalmistelut

Tein päätöksen keskittyä hopeiseen ja valkoiseen autoon Tallinnassa. Etukäteisvalmisteluissa oli pari haastetta, jotka ratkesivat yllättävän helposti.

· Mikäli päätyisin Silberauton vaihtoehtoihin, en saa autoa mukaani samantien. Joutuisin käymään Tallinnassa toistamiseen hakemassa autoa. Tämä ei tuntunut kovin järkevältä. Tämän vuoksi helpointa olisi, jos auto tulisi rahtina Suomeen ilman kuljettajaa. Soittelin autokuljetuksesta Tallinkille ja Eckerölinelle. Tein sen virheen, että soitin normaaliin varauspalveluun, en rahtipalveluuun. Normaalivarauksissa kerrottiin, ettei auton kuljetus Suomeen onnistu ilman kuljettajaa. Vasta vuorokauden jälkeen älysin soittaa rahtipalveluihin, jossa kerottiin auton kuljetuksen onnistuvan.

· Toinen mieltä askarruttava asia oli valuutta. Viro ei vielä syksyllä2010 ollut mukana eurossa. Vaihtoehtoja oli kolme: rahan vaihtaminen Suomessa, jossa kurssit heikkoja. Jos menee Forexille vaihtamaan 25 000 euroa, on palkkioilla jo merkitystä. Tavexilla kävin myös kysymässä, mutta siellä palkkioihin olisi mennyt jo lähes 1 500 euroa. Suomessa pankkien kurssit olivat noin 15,5, kun virallinen kurssi on 15,6466. Rahan olisi voinut myös siirtää autoliikkeen tilille, mutta Sammon kurssi tilisiirroille oli myös huono. Päädyin siihen, että nostin rahaa tililtä 25 000 euroa ja otin sen mukaan käteisenä. Pystyisin vaihtamaan rahat Virossa SEB:ssä tai Swedbankissa kurssilla 15,58, mutta vain pankin paikallisissa pääpaikoissa. Näin suuria summia ei ole sivukonttoreissa mahdollista vaihtaa. Pankit ovat Virossa auki myös lauantaisin.

· Virossa "suositellaan" auton poistamista rekisteristä ennen auton tuomista Suomeen. Tällöin auto ajettaisiin satamaan ja käytäisiin taxilla autorekisterikeskuksessa (www.ark.ee ) poistamassa auto rekisteristä. Vaihtoehtoisesti autolla voidaan myös ajaa autorekisterikeskukseen, josta saadaan tilapäiskilvet. Tilapäiskilvet maksavat Virossa paljon (lähempänä 100 euroa ainakin). Kuulin myös jälkeenpäin, että auto voidaan myös tuoda Viron kilvillä Suomeen ja niillä voi ajaa Suomessa normaalisti kunnes saa Suomen kilvet. Koska kaupanteko päivä oli lauantai, tuli minun selvittää oliko autorekisterikeskuksia Tallinnassa auki lauantaisin. Tallinnan rekistesteröintiasemat olivat kiinni lauantaisin, mutta noin 15km Tallinnan ulkopuolelta Sauesta löytyi asema, joka oli auki lauantaisin 09.00-14.45.

Auto-ostoksilla Tallinnassa

Päätin kaverini kanssa käydä katsomassa ensin Silberauton vaihtoehto Tallinnassa. Kyseinen auto oli jokapäiväisessä käytössä firman vanhemmalla johtajalla, jonka kanssa oli ennakkoon sovittu, että hän tulee näyttämään autoa vapaapäivänään liikkeeeseen klo 10.00. Saavuimme liikeeseen klo 09.45, jolloin auto oli jo hieman kuraisena odottamassa liikeen ulkopuolella. Auto oli kuitenkin sen verran puhdas, että siitä näki, ettei isoja lommoja ole. Sisältä auto oli ehjä ja uudenveroinen, mutta ei erityisesti puhdistettu. Kävimme koeajolla autoliikkeen myyjän kanssa,auto tuntui toimivan. Tarkistimme huoltokirjan, joka oli moitteeton. Autossa oli jo talvirenkaat alla, joten kyselin kesärenkaiden vanteista myyjältä englanninkielellä. Hän kertoi, että vanteet olivat heidän varastossa muualla. Kysyin oliko kesävanteet samanlaiset kuin talvivanteet, johon hän totesi, että "yes". Auto vaikutti hintaansa nähden hyvältä vaihtoehdolta. Tiesin etukäteen, että autoon pitäisi tehdä huolto, jonka hinnaksi olimme jo sähköpostikirjeenvaihdossa sopineet 300 euroa. Totesin automyyjälle, joka hänkin oli viettämässä vapaapäivää, että haluan nähdä toisenkin vaihtoehdon.

Olin sopinut aikaisemmin jo 3 auton omistajan kanssa näytön klo 11.00. Kello oli vasta 10.20, joten soitin yksityiselle myyjälle ja pyysin häntä tulemaan paikalle jo aikaisemmin, mikäli mahdollista. Menimme kaverini kanssa viereiselle Statoilille kahville. Myyjä saapui Statoilin pihaan kahdella autolla. Mersu oli kuin uusi ja uskon ehdottomasti, että autolla oli ajettu vain se 18tkm. Hinta oli ainoa joka tässä vaiheessa ahdisti. Ennen kuin lähdin koeajolle, aloin neuvottelemaan hinnasta. Olin tehnyt itselleni selväksi jo tässä vaiheessa, että kallistun ensimmäiseen merkkiliikeen autoon, mikäli myyjä ei ole valmis tulemaan vastaan hinnassa aina 355 000 kruunun tasolle (22 700 euroa). Myyjä ei ollut halukas keskustemaan hinnasta, joten kiitin mahdollisuudesta ja kävelin tien yli Silberautoon ja soitin auton myyjälle ja kerroin, että olen päätynyt heidän autoon. Tämä yksityisen myymä auto olisi ollut varmasti hyvä valinta, mutta hinta vain ratkaisi merkkiliikkeen auton hyväksi.

Myyjä saapui takaisin paikalle ja aloimme tekemään papereita. Myyjä olisi mieluiten ottanut kauppahinnan electoronisesti tilielle, mutta kerroin haluavani maksaa sen samantien. Tämä kuulemma pystytään järjestämään, jäin odottamaan ratkaisua. Tämä ei tietenkään ollut tässä vaiheessa minun suuri ongelma, koska sovimme auton hinnan euroissa. Kerroin myös myyjälle minun toisesta vaihtoehdosta, joka oli myynnissä tällä yksityisellä. Hän tunsi auton hyvin, ilmeisesti perheen kanssa on tehty kauppaa ennenkin useammasta Mersusta.

Kun paperit oli tehty, lähdimme vaihtamaan rahaa myyjän kanssa. Hän vei meidät Sikupilli Prisman yhteydessä olevaan rahanvaihtopisteeseen, jossa oliki yllättävän hyvä kurssi, nimittäin 15.64 (!!!). Autoliikkeellä oli ilmeisesti valuutanvaihtosopimus tämän pisteen kanssa. Itse asiassa liike siirsi suoraan summan heidän tililleen rahanvaihtopisteessä. Kätevää. Automyyjä vai vielä meidän Tallinnan keskustaan, jossa oli aika syödä hyvin ja jouda muutama olut.

Auto Suomessa

Autoon tehtiin seuraavan viikon alussa määräaikaishuolto ja auto tuli Suomeen rahtina Eckerölinen kautta. Tein rahtivarauksen edellisenä päivänä autolle puhelimitse. Varaus kävi helposti ja nopeasti. Ainoa yksityiskohta, joka minulta kysyttiin oli auton alustanumero. Satamassa autoa hakiessa maksoin rahdin, joka oli noin 80 euroa. Noudettaessa satamahenkilökunta toi minut laivan eteen autolla, josta kävelin laivaan ajamaan autoni ulos laivasta. Auto oli odottamassa laivassa pestynä ja huollettuna. Ulostullessa ajoin luonnollisesti tulliin tekemään papereita. Tässä kohdassa tuli pieni yllätys. Huomasin sataman keinovaloissa pienet naarmut tuulilasissa, jota en huomannut ostopäätöstä tehtäessä. Tästä voin syyttää vain itseäni, olisi pitänyt tutkia tuulilasi tarkemmin. Seuraava yllätys oli seuraavana aamuna kun nostelin kesärenkaita varastoon. Kesärenkaat oli ilman vanteita. Olin tästä yhteyksissä myyjään, mutta hän kiisti, että auto olisi myyty kaksilla vanteilla. Totesi vain, että nyt on tullut väärinkäsitys. Renkaista olin puhunut autoliikkeen kanssa jo sähköposteissa ennen reissua, mutta niissä en kysynyt vanteista, ainoastaan renkaista. Tilanne siis sana-sanaa vasten. Neuvottelin asiasta liikeen kanssa pari päivää sähköpostilla. Virossa ilmeisesti renkaiden vaihto niin edullista, ettei kaksia vanteita aina kannata ostaa. Varsinkin autoliikelle nettohinta vanteille laitosta on varsin vähäinen halvasta työvoimasta johtuen. He tarjosivat alennusta uusista vanteista, mutta siltikin hinta olisi ollut kalliimpi kuin hyvät käytetyt. Päätin painaa asian villaisella ja ostaa sellaiset vanteet "vapailta markkinoilta" kuin haluan ja kärsin tappion nahassani. Mitä opimme? Kaikki kannattaa sopia kirjallisesti, myös välttääkseen kieliongelmista johtuvia epäselvyyksiä.

Katsastus oli seuraavalla viikolla maahantuonnista Hakus-autokatsastuksessa Espoossa. Auto oli teknisesti tiptop-kunnossa, mutta auton mukana ei ollut vaatimustenmukaisuustodistusta. Periaatteessa katsastusasema ei sitä olisi saanut edes kysyä sitä, koska auto oli ollut rekisterissä EU-alueella normaalikäytössä yli 6 kuukautta. Todistuksen saa Veholta tai TUV:ilta 120-150 euron hintaan. Sain kuitenkin Silberautolta paperin PDF-kopiona, joten katsastus saatiin hoidettua loppuun. Kuulin myöhemmin, että jotkut katsastuskonttorit noudattavat EU-sääntöä oikein, jotkut väärin. Kannattaa siis kysyä etukäteen katsastusasemilta vaatimuksenmukaisuustodistusten tarpeellisuudesta.

Verotuspäätös tuli Helsingissä noin viikossa. Veroja tuli maksettavaksi vähän vajaat 7 000 euroa, joka oli hieman enenemmän kuin odotin. Kilvet sain katsastuskonttorilta odottaessa verojen maksun jälkeen. Auto on toiminut kuin unelma, eikä lisää yllätyksiä ole tullut noin 2 000km aikana. Autossa on noudatettu ASSYST-huolto-ohjelmaa, jossa auto ilmoittaa huoltotyöt huoltoliikkeelle. Veho suosittelee autolle automaattilaatikon öljynvaihtoa kerran 3 vuoden/50tkm kohdalla. Tätä auto ei kysynyt Virossa tehdyssä huollossa, joten teetin sen Vehossa kun autolla oli ajettu 58tkm. Veholla kerrottiin, että auto olisi suositellut automaattilaatikon öljynvaihtoa seuraavassa huollossa. Nyt sekin on tehty ja matka voi jatkua. Kuvassa on jo uusi grilli, jonka tilasin ebayn kautta Saksasta.